Jokainen syrjäytynyt nuori on tragedia. Jokainen syrjäytynyt myös aiheuttaa yhteiskunnalle miljoonakustannukset. Tästä huolimatta edellinen hallitus leikkasi suomalaisten koulutuksesta 690 miljoonaa. Leikkaukset näkyvät koulujen arjessa, nyt tehdään vähemmän ja huonommin. Uusi hallitus on parantanut rahoitusta, mutta kaikkia leikattuja resursseja ei ole palautettu.

On totta, että kouluja resurssoidaan Helsingissä enemmän kuin muualla Suomessa. Se ei aina tarkoita parempia resursseja koulun arjessa. Resursseja syövät erityisesti Tilakeskukselle maksettavat vuokrat. Koulut käyttävät tilojaan klo 7-17, muuna aikana Tilakeskus vuokraa niitä edelleen. Koulu maksaa kuitenkin vuokraa Tilakeskukselle koko ajasta.

Asetelman ongelmallisuus kertautuu tilojen ylläpidossa. Jos tehdään remontti, vuokrat nousevat. Siksi Kaskon (vuokran maksajan) ei kannata remontoida ajoissa. Se nostaisi vuokrien osuutta koulun budjetista – eli vähentäisi rahaa, joka on käytettävissä koulun varsinaiseen toimintaan. Homekoulut syntyvät siten myös korjausvelasta, ei vain huonosta rakentamisesta. Osmo Soininvaara avaa kokonaisuuden

Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti – ratkaisuna yhtiöittäminen

On erikoista, että Helsingin kaupungin kouluissa oppilailla ei aina ole riittävästi oppikirjoja ja muita oppimisen apuvälineitä. Ongelma on rakenteellinen. Rehtoreilla on budjettivastuu, muttei todellista budjettia. Jos menot ovat ennakoitua suuremmat, ovat koulukirjat yksi harvoista momenteista joilla rehtori voi tasapainottaa tilannetta.

Tässä yksityiset sopimuskoulut ovat paremmassa tilanteessa. Jos rahaa säästyy, sen voi käyttää seuraavana lukuvuotena. Kaupungin koulussa budjettia ei ole mieltä alittaa – sehän todistaisi päättäjille, että systeemissä on löysää. Niinpä loppuvuonna tehdään mieluummin päättömiä hankintoja kuin luodaan mielikuva, että vähemmälläkin pärjää.

Maksuton toinen aste lisää haasteita. Ongelma on Sipilän hallituksen leikkauksissa. Rahaa vietiin 2.asteelta 250 miljoonaa. Maksuttomuuteen on nyt varattu 200 miljoonaa. Jos vajetta ei ensin paikata ollaan uudistuksen jälkeen entistä pahemmin miinuksella. Lukioissa 40 opiskelijan ryhmät ovat jo nyt rutiinia, kurssitarjontaa on karsittu rankalla kädellä. Kovimmin leikkaukset ovat iskeneet ammatilliseen koulutukseen. Lähiopetuksen ja riittävän tuen puuttuessa moni aivan kelpo opiskelija keskeyttää opinnot – eli toimii juuri päinvastoin kuin mihin uudistuksella pyrittäisiin.

Politiikka on valintoja. Joillekin koulutus on yksi momentti muiden joukossa. Minulle kyse on koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Hyvä koulu ei jätä ketään kyydistä. Se antaa kaikille mahdollisuuden saavuttaa oma paras tasonsa. Se myös tuottaa kaikkia niitä osaajia, joiden varassa yritykset ja yhteiskunta toimivat. Ilman riittäviä resursseja se ei ole mahdollista.